Arvustus nr 20

08/04/2008 20:14

PELKKÄÄ VEDÄTYSTÄ

 

Aidi Vallik: Pelkkää vedätystä
2004

Viron suosituimman nuortenkirjailijan tittelin saaneen Aidi Vallikin Pelkkää vedätystä kertoo yhdeksättä luokkaa käyvästä Annista, joka tutustuu salaperäiseen poikaan ja menettää sydämensä tälle. Poika alkaa käyttäytyä oudosti, ja Annin pahimmat epäilykset heräävät. Jo kirjan nimikin kertoo, mitä sitten tapahtuu. Juoni on nuortenkirjalle tyypillinen: huumeita, bileitä, koulua ja ihmissuhdesotkuja. Kuitenkin kliseisyyden teos välttää ei-niin-onnellisella lopullaan.

”He olivat riehuneet tanssilattialla kuin eläimet. Kerran he olivat käyneet autossa, jossa
Gregor jakoi pikkuruisia tabletteja. Ann ei ottanut. Niin. On hän pikkuisen ylpeäkin
itsestään. Toisaalta häntä jo väsyttää, kun toiset ovat vasta parhaassa vedossa ja elämä
tuntuu vauhdikkaalta, rytmikkäältä ja jännittävältä.”

Pelkkää vedätystä on jatko-osa Vallikin edelliselle teokselle Ei mikään kiltti tyttö, mutta mitään muuta yhtäläisyyttä en niistä löytänyt kuin henkilöitä. Ei mikään kiltti tyttö on paljon tapahtumarikkaampi ja kiinnostavampi kuin Pelkkää vedätystä, joka on laimea ja jopa hieman tylsä, juonenkäänteet puuttuvat, ja kaikki on ennalta arvattavissa. Ja outoa oli se, että ensimmäisessä osassa Ann oli oikea ”pahis”, ja nyt hän onkin muuttunut äidin ja isän pikkuenkeliksi.

Vallik onnistuu kuitenkin hienosti herkistämään lukijan kuvailemalla pienen pojan raskasta lapsuutta orpokodissa, kun kukaan ei välitä tai rakasta. Ainoa yllätys kirjassa oli, että nämä muistelmat tulkitsin kirjassa aivan eri henkilön ajatuksiksi, kuin kenen ne lopulta olivat, mutta ehkä se oli Vallikin tarkoituskin. Pientä säälinpistoa orpokodin lasten kurjuutta sekä itseään säälivää elämänsä hukkaan heittänyttä poikaa kohtaan suurempaa vaikutusta kirjalla ei minuun ollut.

”Koulun pienin, isokorvaisin poika on pelastunut jo toista kertaa tänään. Ehkä. Hän
kohottautuu varovasti ylös nokkosista ja katsoo torniin päin. Hiekassa makaa pikkuinen
hahmo ruumis oudosti vääntyneenä ja suu ammollaan. Vieressä lojuu valkea lakana.”

 

Heidi Lahti
Forssan yhteislyseo, 06
(lukion 2. vuosiluokka)
blondiheidi@hotmail.com
ohjannut opettaja: Piia Leppä

 

Tühi mull

 

Aidi Vallik: ”Mis teha, Ann?” (Pelkkää vedätystä)

2004

 Eesti populaarseima noortekirjaniku tiitli saanud Aidi Valliku ”Mis teha, Ann?” räägib üheksandas klassis käivast Annist, kes tutvub salapärase poisiga ja kaotab talle oma südame. Poiss hakkab käituma imelikult ja Annis ärkavad kõige halvemad kahtlused. Juba raamatu pealkirigi ütleb, mida seejärel juhtuma hakkab. (Tõlkija märkus: autor viitab soomekeelsele pealkirjale.) Süžee on noorteraamatule tüüpiline: narkootikumid, peod, kool ja segased inimsuhted. Klišeelikkust väldib teos siiski „mitte nii õnneliku” lõpuga.

            ”Nad on tantsu lõhkunud nagu loomad. Vahepeal käisid autos, kus Gregor pisikesi tablette jagas. Ann ei võtnud seda. Jah. Ta on enda üle pisut uhkegi. Samas tükib talle juba praegu väsimus peale, kui teised on kõige ägedamas tujus ja elu tundub hoogne, rütmikas ja põnev.”

 ”Mis teha, Ann?” on järg Valliku eelmisele teosele ”Kuidas elad, Ann?”, kuid muid sarnasusi peale samade tegelaste ma ei leidnud neis kahes raamatus. ”Kuidas elad, Ann?” on märksa sündmusterikkam ja huvitavam kui ”Mis teha, Ann?”, mis on loid ja isegi veidi igav, kus puuduvad süžeepöörded ja kõik on ette ära arvatav. Ja kummaline oli see, et esimeses osas oli Ann tõeline ”paharet”, aga nüüd on ta muutunud ema ja isa kullatükiks.

 Vallikul õnnestub panna lugeja heldima, kirjeldades väikese poisi rasket lapsepõlve lastekodus, kus keegi ei hooli või ei armasta. Ainuke üllatus raamatus oli, et pidasin neid meenutusi alguses hoopis kellegi teise inimese mõteteks, kuid võib-olla see oligi Valliku eesmärk. Minus ärkas kaastunne lastekodu laste ja ennast haletseva poisi nurjunud elu suhtes, kuid teos tervikuna ei jätnud mulle sügavat muljet.

 ”Kooli kõige väiksem poiss on pääsenud täna juba teist korda. Vist. Ettevaatlikult tõstab ta õlad jälle nõgestest välja ja vaatab torni poole. Kruusal lamab kleenuke kogu, keha ebaloomulikult kõverdunud, suu ammuli. Tema kõrval vedeleb valge lina.”

 Tõlkis Maarja Keba


 

© 2008 All rights reserved.

Make a free websiteWebnode